Sosiaalinen vuorovaikutus aktivoi aivoja
Ihmisen aivot ovat virittyneet vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa
Sosiaalinen vuorovaikutus on yksi ihmisen perustarpeista. Kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa tarvitaan muun muassa aivojen sosiaalisen tiedonkäsittelyn kehittymiseen. Hyvät ihmissuhteet parantavat mielialaa, rentouttavat ja lisäävät onnellisuuden tunnetta.
Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa aktivoi useita aivojen osa-alueita: ennakointia, muistia, reagointia ja toisen yksilön toimien havainnointia ja ymmärtämistä. Tämän myötä aivot pysyvät vireinä.
Ihmisen aivot ovat virittyneet erityisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ja laajoja alueita on omistettu nimenomaan toisten ihmisten tuottamien ärsykkeiden prosessointiin.
Näkötiedon käsittelyssä iso aivoalue on varattu toisen ihmisen kasvojen tarkasteluun, kuulojärjestelmässä taas toisen ihmisen äänen kuuntelemiseen ja prosessointiin, ja tuntoaistimuksista voimakkaaksi koetaan toisen ihmisen kosketus.
Vuorovaikutuksen puute heikentää aivoterveyttä
Yksinäisyys vertautuu aivoissa kipuun ja lisää aivosairauksien riskiä
Nykyajan viestittelykulttuuri ei korvaa fyysistä läsnäoloa. Videopuhelukaan ei korvaa kasvokkain tapaamista, koska iso osa kehonkielestä jää ruudun taakse piiloon. Lisäksi jäämme vaille läheisyyttä ja kosketusta.
Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa suojaa monia sairauksia vastaan, ja sama pätee myös aivosairauksiin. Kun ihminen on yksinäinen vastoin omaa tahtoaan, aivoissa aktivoituu samoja aivoalueita kuin silloin, kun koetaan fyysistä kipua.
Aivot voivat pahimmassa tapauksessa alkaa kehittää välttämisjärjestelmää, jolloin aletaan välttää sosiaalisia kontakteja ja syntyy kierre. Yksinäisyys lisää jopa fyysisten sairauksien riskiä ja on riskitekijä muistisairaudelle.
Miten vuorovaikutus näkyy aivoissa eri ikävaiheissa:
Lue lisää vaikutuksista eri ikäryhmissä.
0-1
Vastasyntyneet
Varhainen vuorovaikutus auttaa lasta kielellisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itsesäätelyn kehittymisessä. Varhainen vuorovaikutus on vuorottelua: vauva viestittelee itkulla, ilmeillä tai liikkeillä, ja muut vuorollaan vastaavat hänelle.
Varhainen vuorovaikutus pitää vauvan hengissä: kun vauva itkee, hoitaja tarjoaa hoivaa, mutta kyse on paljon enemmästä: vauvan ottamista mukaan vuorottelevaan yhteyteen.
1-7
Lapset
Lapsen vuorovaikutus tapahtuu perheenjäsenten, sukulaisten, häntä hoitavien aikuisten ja kavereiden välillä. Aivopuoliskojen väliset yhteydet ovat melko hitaita vielä tässä vaiheessa, joten lapsi tarvitsee tukea erilaisten vuorovaikutustilanteiden ymmärtämiseen.
Aikuisen tehtävä on sanoittaa ja selittää lapselle, miksi joissain tilanteissa toimitaan tietyllä tavalla. Aikuisen on hyvä kiinnittää huomiotansa siihen, mikä lasta kiinnostaa, ja vastailla lapsen kysymyksiin.
7-13
Kouluikäiset
Kouluiässä lapsi alkaa ymmärtää syy-seuraussuhteita, ja tämän myötä ymmärrys sosiaalisista suhteista paranee. Lapsi alkaa ymmärtää oman käytöksen vaikutusta muihin ja etsiä omaa paikkaansa eri yhteisöissä: perheessä, koululuokassa, harrastusporukassa.
Lapsi tarvitsee tukea näiden taitojen oppimisessa ja ristiriitatilanteiden selvittämisessä. Lapsen oma uteliaisuus on perustana vuorovaikutukselle lapsen kanssa.
13-15
Murrosikäiset
Murrosiässä aivot tarvitsevat tunne- ja ajattelutaitojen harjoitusta sekä ystävien että aikuisten kanssa vuorovaikutuksessa. Murrosiässä nuori peilaa itseään sosiaalisten suhteiden kautta.
Useimmiten ikätoverit ovat nuorelle voimavara, mutta on yhtä tärkeää, että vanhempi osoittaa kiinnostuksensa nuorta ja hänen elämäänsä kohtaan. Vaikka kiinnostukseen ei näennäisesti saisikaan vastakaikua, voi se auttaa pitämään auki sellaista yhteyttä, jota on vaikeampi myöhemmin rakentaa uudestaan.
15-25
Nuoret aikuiset
Sosiaalisia suhteita voi syntyä opiskelun tai työn myötä, vastaavasti etätyö ja etäopiskelu vaikeuttavat sosiaalista vuorovaikutusta. Jos lapsuuden kaveruussuhteita ei ole, erilaisten harrastusten myötä voi löytää samanhenkisiä ihmisiä.
25-40
Työikäiset
Töissä käyvillä sosiaalista vuorovaikutusta saattaa tulla enemmän, jos työhön liittyy kollegoiden kanssa työskentely tai tauot. Etätyössä ollessa vuorovaikutus kuitenkin vähenee, ja arjessa voi olla vähemmän aikaa sosiaalisille kontakteille.
Illat saattavat kulua lasten harrastuksiin kuskaamiseen ja kodin asioiden hoitamiseen. Vaikka sosiaalisten kontaktien järjestäminen saattaa vaatia vähän enemmän työtä ja omaa aktiivisuutta, se kannattaa!
40-70
Keski-ikäiset
Töissä käyvillä sosiaalista vuorovaikutusta saattaa tulla enemmän, jos työhön liittyy kollegoiden kanssa työskentely tai tauot. Etätyössä ollessa vuorovaikutus kuitenkin vähenee, ja arjessa voi olla vähemmän aikaa sosiaalisille kontakteille.
Illat saattavat kulua lasten harrastuksiin kuskaamiseen ja kodin asioiden hoitamiseen. Vaikka sosiaalisten kontaktien järjestäminen saattaa vaatia vähän enemmän työtä ja omaa aktiivisuutta, se kannattaa!
70-100
Ikäihmiset
Ikääntymisen myötä sosiaaliset suhteet voivat muuttua. Jos liikkuminen kodin ulkopuolella on hankalaa, voivat mahdollisuudet muiden ihmisten tapaamiseen vähentyä olemattomiin. Sosiaalinen vuorovaikutus olisi kuitenkin aivoterveydenkin kannalta todella tärkeää.
Oman perheen, sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa soittelu ja naapureiden kanssa jutustelu kannattaa. Myös kuntien vanhuspalvelut, järjestöt ja seurakunnat järjestävät erilaisia ikäihmisille suunnattuja kerhoja ja tapaamisia.
Vinkit
1
Aktiivinen sosiaalinen elämä ei vaadi laajaa ystäväpiiriä. Yksikin ihminen, jonka seurassa viihdyt, riittää.
2
Videopuhelu on koronapandemian aikana parempi kuin ei mitään, mutta pieni kävely ystävän tai tutun kanssa ulkona olisi vielä parempi vaihtoehto.
3
Kiinnitä huomiota siihen, miksi kieltäydyt tapaamisista. Jos huomaat olevasi toisaalta yksinäinen, mutta myös kieltäytyväsi kutsuista kun tuttavat tai ystävät pyytävät sinua tapaamisiin, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan. Mieti, onko kieltäytymiseen joku aito syy, vai onko kyse välttelystä? Lyhytkin tapaaminen tuttavan kanssa voi katkaista kierteen ja välttämisjärjestelmän aktivoitumisen aivoissa.
4
Jos olet töissä ja käyt työpaikalla, muista pitää taukoja. Lyhyt kohtaaminen työkavereiden kanssa virkistää aivoja yhtä paljon, jos ei enemmänkin, kuin kahvi!
5
Etätyössä ollessa virtuaalisten kahvi- ja lounastaukojen järjestäminen kannattaa. Pieni hetki, jolloin voit puhua muustakin kuin työasioista lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja virkistää ajatuksia.
6
Lemmikkieläin tuo seuraa ja lemmikin myötä saattaa myös löytää uusia harrastuksia ja samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä.
7
Paikallisilla järjestöillä ja seurakunnilla on usein toimintaa, johon voi osallistua, jos kokee itsensä yksinäiseksi.
