Miten elinikäinen oppiminen vaikuttaa aivoterveyteen?

Oppimista tapahtuu koko elämän ajan

Aivot eivät kulu käytössä, päinvastoin. Se mitä teemme ja koemme muokkaa aivojamme jatkuvasti. Oppiminen saa aikaan aivoissa sen, että uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä muodostuu, ja olemassa olevat yhteydet vahvistuvat. Joka kerta, kun teemme toistoja tai palaamme asiaan uudestaan, nämä sama yhteydet vahvistuvat ja uusia syntyy.

Koulu ja koulutukset eivät ole ainoa tapa oppia. Myös harrastukset, työssä käyminen ja arkisetkin kokemukset ovat merkittäviä oppimisen lähteitä. Oppimisella ei ole ikärajaa, se vain muuttaa muotoaan.

Erilaiset tehtävät ovat helpompia nuorelle kuin keski-ikäiselle. Nuori esimerkiksi oppii helpommin uusia, ulkoa opeteltavia asioita, kun taas iäkkäämpi oppii sellaista, jonka voi liittää johonkin jo aiemmin opittuun.

Mikä haittaa oppimista?

Liiallinen stressi ja aivojen ylikuormitus vaikuttavat muistiin ja sitä kautta estävät oppimista.

Asenne omaa oppimista kohtaan voi olla este oppimiselle. Jos aiemmasta koulunkäynnistä on jäänyt huonot kokemukset, voi jäädä siihen uskoon, ettei opi. Tämä ei kuitenkaan yleensä pidä paikkaansa: usein asiaa pohtiessa saattaakin huomata, että on oppinut paljon esimerkiksi harrastuksen kautta.

Aiemmin oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus tai tarkkaavuuden pulmat saattoivat muodostua oppimisen esteiksi, mutta nykyään opetus on kehittynyt ja oppimisvaikeudet osataan ottaa opetuksessa huomioon monin tavoin.

Stressi ja aivojen ylikuormitus ovat esteitä oppimiselle. Ylikuormittuneet aivot eivät pysty ottamaan vastaan uutta tietoa. Työmuistia tarvitaan siihen, että asiaa työstetään, jonka jälkeen asia voi siirtyä säilöön, eli pitkäkestoiseen muistiin. Työmuisti on ihmisaivoissa verrattain pieni, sinne mahtuu kerrallaan vain noin 3-5 asiaa.

Jos työmuisti on ylikuormittunut, ei pitkäkestoiseen muistiin pääse siirtymään tietoa. Jotta voisi oppia, pitäisi kuormitustilanne hoitaa ensin pois.


Miten oppimista voi tehostaa?

Aivot kaipaavat lepoa myös hereillä ollessa ja levänneet aivot oppivat paremmin.

Rauhallinen oppimistilanne ilman stressiä on oppimiselle otollinen. Tällöin opittavaa asiaa pystyy käsittelemään työmuistissa, voi palauttaa mieleen mitä muuta asiasta on jo oppinut ja esittää kysymyksiä siitä, mitä muuta aiheeseen liittyy. Oppimisessa tärkeää on säilyttää uteliaisuus, tällöin mieli on avoin vastanottamaan, etsimään ja käsittelemään tietoa asiaan liittyen.

Aivoja kannattaa haastaa monipuolisesti. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen kautta, uusia taitoja oppimalla ja vaikkapa pelejä pelaamalla. Erilaiset haasteet aktivoivat aivojen eri osa-alueita ja muodostavat uusia yhteyksiä.

Arvokas tylsyys

Oppimisen mahdollistamiseksi aivot tarvitsevat unen lisäksi lepoa myös hereillä ollessa. Kun aivot ovat levossa, ne pystyvät prosessoimaan kokemuksia ja opittuja asioita, jäsentelemään niitä ja muodostamaan yhteyksiä asioiden välille. Lepo aivoille voi tarkoittaa esimerkiksi arkista puuhastelua, joka ei vaadi paljoa keskittymistä, vaan ajatukset saavat virrata vapaasti.

Vielä 70 vuotta sitten ihmisten päivät kuluivat pääasiassa arkitöitä tehden ja puuhastellen. Päivässä saattoi olla tunnin verran aikaa, jolloin aivot ottivat intensiivisesti vastaan informaatiota kun esimerkiksi istahdettiin lukemaan sanomalehteä tai kuuntelemaan radiota. Nykypäivänä asetelma on päinvastainen. Saatamme viettää tunnin päivästä pois tietotulvan ääreltä lenkillä, kuntosalilla tai kotitöissä. Lapset viettävät koulusta päästyään aikaa älylaitteilla tai pelaten tietokoneella.

Tämä jatkuva tiedon tulva estää aivojen tyhjäkäynnin, joka olisi tärkeää kaiken aivojen vastaanottaman tiedon prosessoinnin takia. Meidän pitäisikin nykypäivänä opetella paremmin hyväksymään tylsyys ja arvostamaan sitä.

Mitä aivoissa tapahtuu oppimisen näkökulmasta eri ikävaiheissa, ja miten oppimista voi tukea:

Lue lisää vaikutuksista eri ikäryhmissä.

0-7

Vastasyntyneet ja lapset

0-5 vuotiaana aivot ovat kiivaassa kehitysvaiheessa, yhteyksiä hermosolujen välillä syntyy ja tarpeettomia tuhoutuu. Ensimmäiset vuodet ovat kriittisiä tiettyjen taitojen oppimisen kannalta, kuten puhumisen, liikkumisen, vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimisen. Lapsi tarvitsee näiden taitojen oppimiseen paljon tukea ja läsnäoloa vanhemmiltaan.

7-13

Kouluikäiset

Yksi kouluikäisen lapsen tärkeimmistä virstanpylväistä on lukemaan oppiminen. Lapsi tarvitsee koulunkäynnin tueksi vanhempien kuuntelevaa läsnäoloa ja arvostusta. Lapsen oman uteliaisuuden herääminen varhaisten kouluvuosien aikana on tärkeää, sillä omat mielenkiinnon kohteet ohjaavat oppimista ja tekevät lapsesta aktiivisen oppijan.

13-15

Murrosikäiset

Aivojen muovautuvuus on murrosiässä suurta, ja sen myötä nuorella onkin uusi mahdollisuus saada sellaisia oppimisen kokemuksia, jotka kehittävät ja rakentavat aivojen toimintaa.

Osa aivoalueiden toiminnoista taantuu hetkellisesti murrosiän aikana, kuten otsalohkon toiminta ja sen myötä toisten ihmisten kasvonilmeiden tunnistaminen. Nämä toiminnot kuitenkin palautuvat ennalleen, kun aivojen kehitys taas tasaantuu. Muutokset ohimo- ja otsalohkoissa jatkuvat noin 25 ikävuoteen asti.

15-25

Nuoret aikuiset

Työ tarjoaa nykypäivänä jatkuvaa oppimista, halusi sitä tai ei. Työssäoppimisen vastapainoksi kannattaa kokeilla sellaista oppimista, joka tuottaa iloa ja liittyy itseä kiinnostaviin asioihin.

Oppimisen ei suinkaan tarvitse aina olla virallista ja kurssitettua, myös vapaamuotoinen mieleisen harrastuksen parissa puuhastelu on mitä parhain tapa pitää aivot aktiivisina ja oppia erilaisia tietoja ja taitoja!

25-40

Työikäiset

Työ tarjoaa nykypäivänä jatkuvaa oppimista, halusi sitä tai ei. Työssäoppimisen vastapainoksi kannattaa kokeilla sellaista oppimista, joka tuottaa iloa ja liittyy itseä kiinnostaviin asioihin.

Oppimisen ei suinkaan tarvitse aina olla virallista ja kurssitettua, myös vapaamuotoinen mieleisen harrastuksen parissa puuhastelu on mitä parhain tapa pitää aivot aktiivisina ja oppia erilaisia tietoja ja taitoja!

40-70

Keski-ikäiset

Kun kiireisimmät ruuhkavuodet ovat ohi, voi olla hyvä aika aloittaa uusi harrastus. Aivoterveyden näkökulmasta nyt olisi ihanteellinen aika kokeilla erilaisia asioita, tai vaikkapa aloittaa vanha harrastus uudestaan.

Musiikki on erityisen hyvä harrastus aivoterveyden kannalta, sen kuuntelu tai soittaminen, ja sen tahtiin tanssiminen aktivoivat aivoja ennennäkemättömällä tavalla!

70-100

Ikäihmiset

Aivoterveyden kannalta keskeistä on aivojen käyttäminen ja aktivoiminen mahdollisimman monipuolisesti: soittaminen, korttipelit, lautapelit, käsityöt tai vaikka ajankohtaisten asioiden seuraaminen ovat kaikki hyviä tapoja aktivoida aivoja.

Ikäihmisille on tarjolla myös runsaasti erilaisia kursseja kieliopinnoista puutöihin ja ikäihmisten yliopistoon. Opiskelumenetelmät ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa, joten jos aiemmasta opiskelukokemuksesta on jo aikaa, saatat yllättyä positiivisesti siitä, millaista opiskelu nykypäivänä on!

Vinkit oppimiseen

Lepuuta aivojasi

1

Kulje luonnossa ja metsässä, se laskee verenpainetta, aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmiä ja tuottaa mielihyvähormoneja sekä aktivoi ajattelua, havainnointia ja tarkkaavaisuutta.

2

Ole tekemättä yhtään mitään, laiskottele.

Harrasta

3

Hanki jokin sinua kiinnostava harrastus. Sen ei tarvitse olla virallinen kurssi tai ohjelma. Riittää, että se kiinnostaa sinua. Useimpia asioita voi nykyään alkaa harrastaa internetin avulla, jolloin kynnys kokeilla on matalampi.

YouTubesta löytyy ohjevideoita käsitöihin, puutöihin, rakentamiseen, autojen korjaamiseen, askarteluun, kasvien hoitoon, sukututkimukseen ja vaikka mihin!

Suojele työmuistiasi

Suojele työmuistiasi varmistamalla, että sinulla on keskeytyksetöntä työaikaa:

4

Sovi töissä tai kotona näistä ajoista etukäteen.

5

Poissa silmistä, poissa mielestä: pidä puhelin pois työpisteeltä silloin, kun haluat keskittyä. Jo puhelimen näkeminen ja ajatus siitä, ettet voi sitä käyttää, keskeyttää ajatuksesi.

6

Kirjoita ylös kaikki asiat, joihin et voi tarttua nyt mutta joita sinun tulisi muistaa työstää myöhemmin. Näin saat ne pois mielestäsi.

7

Pidä taukoja itsellesi sopivilla hetkillä. Jos sinulla on tapana työskennellä itsesi tauotta väsyksiin asti, voit asettaa itsellesi taukomuistutuksen vaikkapa 45 min välein.

Liiku

8

Kirjan tai luennon kuuntelu kävelylenkillä tai kirjan lukeminen kuntopyöräillessä voi toimia joillekin loistavasti. Myös opiskelun jälkeinen liikuntahetki lisää opittujen asioiden jäsentymistä aivoissa.

Jos tuntuu, että vaikea asia ei meinaa mennä perille tai ratkaiset kiperää ongelmaa, käy lenkillä. Liikunnan aikana ja sen jälkeen saatat huomata, että ongelma ratkeaa ja vaikea asia voi olla taas hieman ymmärrettävämpi.

Nuku päiväunet

9

Ota opiskelun välissä 10 minuutin päiväunet tai tee lyhyt läsnäoloharjoitus. Lyhyet tauot auttavat aivoja jäsentämään opiskeltua asiaa ja pystyt paremmin palauttamaan mieleesi aiheeseen liittyviä, aiemmin opittuja asioita.

Nuku hyvät yöunet

10

Yöuni on kaikkein paras palautumismuoto ja opiskelun tehostamiskeino. Jos kärsit univaikeuksista, apua löytyy esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä työterveyshuollosta.

Tee pienissä paloissa

11

Pänttääminen ja ulkoa-oppiminen ovat vanhanaikaisia juttuja. Jos kuitenkin joudut opetteleman jotain, joka ei kiinnosta, pidä oppimishetki lyhyenä. Koeta esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan.

Aivopähkinät

12